Iso-Britanniassa kumisaappaat tunnetaan fiinillä nimellä Wellington boot, koska herttua Arthur Wellesley, Wellingtonin herttua, antoi kumppareiden kehitystyölle lähtösysäyksen. Mies halusi kengänvalmistajaansa muokkaamaan eräänlaisia vanhan ajan hessiaanisaappaitaan. Brittieliitti huomasi kenkien käytännöllisyyden ja niinpä kenkiä käytettiin 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti. Alkuaikojen Wellington-saappaat olivat nahkaisia. Sen jälkeen kun legendaarinen kumituotteiden valmistaja Charles Goodyear oli kehittänyt luonnonkumin vulkanointimenetelmän, vedenkestäviä Wellington-saappaita ryhdyttiin valmistamaan kumista.
Kumisaappaiden suosio heräsi ensimmäiseksi Ranskassa, jossa valtaosa työväestöstä rämpi pelloilla kangasrätit jalkojaan suojaamassa. Todellinen maailmanmaine kumisaappaille lankesi kun 1. maailmansota syttyi. Koska sotaa käytiin suurilta osin märissä juoksuhaudoissa, kumisaappaita kaivattiin kovasti. Kenkiä valmistivat erityisesti brittituottajat siinä määrin, että kumppareita valmistettiin sodan loppuun mennessä yhteensä yli 1,1 miljoonaa kappaletta.
Kun molemmat maailmansodat oli kaluttu loppuun, työväki eri puolilla Eurooppaa ryhtyi käyttämään kumisaappaita. Niihin kehitettiin pian teräskärjelliset versiot suojaamaan pistoilta ja murskautumiselta. Kumisaappaita valmistetaan nykyaikana kumin lisäksi PVC:stä ja muista materiaaleista. Pitkävartisia kumisaappaita löytyy erityistarkoituksiin, kuten rakennustyömaille ja käsiteltäessä syövyttäviä kemikaaleja.
Jalkineet.netin Pete julkaisi tämän artikkelin 12.09.2010. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheiseen tai aiheisiin kumikengät. Klikkaamalla aiheen nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Juttua muokattiin 12.09.2010 kello 13:01.